keskiviikko 18. toukokuuta 2011

Nopea vorschmack

Alkaa käydä kunnon päälle tämä Äiskän kuntoloma. Ei enää näillä kymmenillä jaksa touhuta niin paljon kuin mieli tekisi ja vuorokaudessa ehtisi. Huomenna on kiva päivä. Kuulen nimittäin oikean ravitsemusterapeutin arvion ruokailutottumuksistamme. Äiskällä pyrkii tuo paino nousemaan. Joko se johtuu lääkkeiden nestettä kerryttävästä vaikutuksesta tai sitten minä laitan lihottavaa ruokaa. Ottakoon asiantuntija kantaa. Menen huomenna Kuopioon Äiskää moikkaamaan ja kuulemaan tuomion.

Työkaverin setä on innokas hirvimies. Oli antanut kaverillekin niin paljon viime syksynä hirvenlihasäilykettä, että kaveri sanoi tympääntyneensä sen syöntiin ja toi viimeisiä purkkeja minulle. Sanoi, että kokeile josko näitä voisi käyttää muutenkin kuin lihakeitossa ja voileivän päällä. Soppakauha.comista löytyi hirvivorschmack-resepti, mikä oli viedä kielen mennessään.

Ainekset

1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
öljyä
400 g:n purkki säilykehirvenlihaa
5-6 anjovisfileetä (ei mahottomasti heilauta lopputulosta, vaikka lipsauttaisit kymmenenkin)
vähän anjoviksen lientä
1 dl smetanaa
 räpsäys mustapippuria

Silppua sipuli ja valkosipuli ihan pieneksi. Kuullota pannulla. Tyhjennä säilykelihapurkki uunikulhoon. Survo se haarukalla ihan pieneksi mössöksi. Lisää smetana, kuullotetut sipulit ja valkosipulit, lautasella mössätyt anjovisfileet, anjoviksen lientä ja vähän mustapippuria (soppakauha sanoo 1 tl). Sotke hyvin, tasoittele pinta ja paista 225 asteisessa kiertoilmauunissa noin 20 minuuttia.

Marski tykkäsi syödä vorschmackia lohkoperunoiden tai perunamuussin kera, mutta me nautimme siitä rahvaan omaisesti makaronin kaverina. Lapset pyysivät, että Iskä voitaisko tätä tehdä toistekin. Kyllä voidaan. Oli älyttömän nopea ja helppo, ja lisäksi vielä aidosti hyvän makuinen säilykeruoka.


Iskä on nyt myös facebookissa. Älkää kysykö miksi. En tiedä itsekään, mutta katsotaan mitä se tuo tullessaan. Löytyy kaverihaun sanoilla: Iskä Kokkaa.

5 kommenttia:

  1. Hirvenlihaa purkissa on ihan hyvä keksintö :)
    Meillä se syödään usein niin että avaan purkin molemmista päistä ja painan ulos lihan. Sitten viipailoin sen sopivan paksuiksi viipaleiksi ja paistan panulla. Päälle laitan paaaaaaaaaljon paistettua sipulia. Tai sitten pistän sen sokerinpalan kokoisiin paloihin ja laitan ne tekemääni kastikkeeseen.
    Retkelläkin ne on tosi hyviä, saa maittavaa ruokaa äkkiä.
    Lisäksi ne kuulemma kestää 10 vuotta pilaantumatta, en ole voinut testata, koska meillä ne ei kestä niin kauan. Täytyykin vihjata faijalle että kaapin hyllyssä on tyhjä paikka :)

    VastaaPoista
  2. Jessus mikä resepti! On taatusti hyvää. Harmi että eräs hirvestävä keittiömestari ei lopulta älynnyt hyvän naisen päälle ja se piti päästää menemään :)) Silloin sain purkkihirveäkin. Purkkijänis ja -särki ovat myös loistavia raaka-aineita. Tätä reseptiä kokeilen kyllä heti kun tilaisuus tulee!

    VastaaPoista
  3. Purkkihirvi ja purkkiliha yleensäkin on toisinaan oikein hyvä vaihtoehto. Lapsena syötiin paljonkin.

    Kaikenlaisia keittiömestareita...

    VastaaPoista
  4. Purkitus pilaa hirvenlihan. Terveisin kirjautuneen veljenpoika.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Purkitus pilaa jotakuinkin kaiken lihan. Tämä on kuitenkin yksi tapa valmistaa pilatusta lihasta hyvää ruokaa.
      ps. nyt alkoi kiinnostaa, kuka lienee sitten tuo kirjautunut!? :)

      Poista

Kommentoi ees Iskän mieliks!
Robottien häiritsevän toiminnan takia kommentointia on valitettavasti tiukennettu.