lauantai 30. maaliskuuta 2013

Matkailu avartaa

Nykyiseen varsin lyhytkestoiseen työhön kuuluu melko paljon asiantuntijoiden haastatteluja. Se tarkoittaa matkustamista, ja matkustaminen taas tarkoittaa ongelmia. Päivämatkat pieniä ja yön yli matkat isoja. Onneksi ovat olleet päivämatkoja. Ja ongelmat tarkoittavat sitä, että Äiskä pystyy olemaan vain alle kaksi tuntia yksinään eli joku on aina hommattava kaveriksi. Onneksi oli käyttämättömiä omaishoitajan vapaapäiviä. Niillä neljän tunnin pätkillä sai tämän työrupeaman aikaongelmista suurimman osan hoidettua. Sen aukon, mihin vapaat eivät riittäneet, paikkasi Mari. Mukavaa, kun lapset kasvavat ja haluavat olla edes joskus avuksi. Tulevaisuudessa täytyy sitten keksiä jotain muuta, sillä kaupunki pudotti omaishoitajan vapaat kuudesta neljän tunnin pätkästä kuukaudessa kolmeen neljän tunnin pätkään. Ja kolme kertaa kuukaudessa on niin vähän, että niitä en tuhlaa työn tekoon.

No, viime viikon tiistaina sitten istuin junaan Helsingistä Joensuuhun. Käytävän toisella puolella istui Miellyttävän Oloinen Nuori Nainen. En muista mistä se oikein lähti alulle, mutta ei kait siihen paljoa tarvita, kun kaksi sosiaalista ja puheliasta ihmistä saa tarinan aikaiseksi. Löydettiin vielä yhteisiä tuttujakin. Sellainen pari tuntia piti haastella (itäsuomalaiset haastelee ja muut juttelee) ennenkuin tarina lipsahti ruokaan. Miellyttävän Oloinen Nuori Nainen kertoi olleensa joskus töissä paikassa, jossa valmistettiin Lemin särää, tuota lemiläistä lammasherkkua. Selvisipähän särän valmistuksen salaisuudet ja muutenkin oli varsin miellyttävä junamatka - aina Lappeenrantaan saakka.

Vaan mukavaa oli tulla kotiinkin. Junamatkan keskustelujen innoittamana painuin ensin lähikauppaan ja ostin kolme kiloa suolaa. Kotiin päästyäni tein 30 litran ämpäriin 15 prosenttisen suolaliuoksen (150 grammaa suolaa per yksi litra vettä) johon upotin viiden kilon painoisen lampaan viulun. Kansi päälle ja ämpäri eteisen nurkkaan. Ruuaksi valmistin

Currymunakkaan

6 kananmunaa
6 munanvalkuaista (kätevä emäntä keksii aina jotakin käyttöä keltuaisille, kätevä Iskä syötti ne koiralle)
2,5 dl ruokakermaa
150 g mozzarellajuustoraastetta
1 rkl kuivattua persiljaa
2 rkl curryjauhetta
1/2 tl mustapippuria
voita

Voitele uunivuoka. Sekoita kaikki ainekset ja kaada uunivuokaan. Paista 200-asteisessa uunissa puolisen tuntia. Tarjoile vaikkapa salaatin kera.

Ihan hyvää perusruokaa äänin 3 - 0. Äiskä rankeerasi asteikollaan kolmannen luokan ruuaksi.

2 kommenttia:

  1. Miten kaupunki voi suhtautua noin!?! Jälleen, kuten monessa muussakin tapauksessa, toivoisin kaupungin/kunnanisien ja -äitien itse joutuvan kokeilemaan edes viikon, tai peräti kuukauden, miltä itsestä tuntuisi vastaavassa tilanteessa! - Kaikesta huolimatta, aurinkoisia päiviä. anne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lain määräämä minimi on 3 kertaa. Kun säästää pitää, niin ylimääräiset pudotetaan pois.

      Poista

Kommentoi ees Iskän mieliks!
Robottien häiritsevän toiminnan takia kommentointia on valitettavasti tiukennettu.