Minä olen järjestyksen ihminen, joskus liikaakin. Nuorena miehenä päätin valmistaa "Keittotaito"-keittokirjan reseptit läpi. Kirja alkoi muistaakseni keitoilla. Ja miehisellä logiikallani piti tietysti alkaa tekemään kaikki järjestyksessä. Kaksi viikkoa syötiin silloisen tyttöystävän kanssa keittoja ja leipää kunnes tuli kaljakeiton vuoro. Ei kelvannut meille, eikä yläkerran alivuokralaistytölle. Tarjosin koiralle. Nuuhkaisi, katsoi minua, murisi ja poistui paikalta. Siihen loppui Keittotaito-kokeilu. Terkkuja vaan Tuulalle Kuopioon ja Sirkku-Liisalle Mikkeliin. Aakkosjärjestys on nykyisessäkin reseptikansiossa. Ja kun broileri alkaa aina b:llä, vaikka se olisi miten valmistettu, niin sitten näitä broileriruokia saattaa olla viikko putkeen ja kolmen kuukauden totaalitauon jälkeen uudelleen. Eipähän pääse kyllästymään.
Ainekset
broilerin rintafileitä yksi per syöjä
suolaa
sitruunamehua
Aurajuustoa 1 paketti
1 purkki ananasmurskaa omassa liemessään (pieni purkki riittää)
Leikkaa jokaiseen fileeseen saksilla niin iso tasku kuin filettä rikkomatta on mahdollista. Ruiskauta fileiden päälle sitruunamehua - molemmille puolille. Ripottele sitten suolaa samoin molemmille puolille. Siis ylä- ja alapinnalle, ei sisä- ja ulkopuolelle. Kaadan ananaksesta mehut pois. Ensimmäisenä paikalle osuva lapsi juo sen mielellään eli valuta kupin pohjalle. Murustele sinihomejuusto ja sekoita se hyvin ananaksen kanssa. Survo seos fileiden sisään. Säästä tähteeksi jäänyt, sitä voi käyttää lisäkkeeksi keitettävän riisin "kastikkeena" makua antamaan. Paista pannulla rasvalla molemmin puolin kypsäksi. Kana on kypsää, kun liha ei ole enää punaista. Ajassa noin viisi minuuttia per puoli. Koko prosessin ehtii hoitamaan melkolailla sillä aikaa, kun riisit kiehuvat. Bon apetit - приятное апетита - hyvää ruokahalua.
Äänin 5 - 0 hyvää (Juniorikin tykkäsi, kun en hänen fileeseen laittanut sisään kuin pelkkää ananasta), Äiskän asteikolla 3. Alkaa Äiskällä vaatimustaso nousemaan! Perskatti sentään.
Kivan kuuloinen resepti, ehkäpä kokeilen viikonlopulla! Pidän sekä kanasta että aurajuustosta!
VastaaPoistaSamantapaisen ruuan olen syönyt naudan ulkofileestä tehtynä ravintolassa.
Kun isäni jäi eläkkeelle, ja äiti kävi vielä töissä, hän alkoi kokkaamaan keittokirjaa läpi. Äidille syntyi ruuat piparjuurilihaa myöten ja ruoka oli kauniisti katettuna kun äiti tuli töistä kotiin. :D
Me lapset olimme jo aikuisia, mutta saimme aina maistaa isän ruuanlaiton tuloksia, kun kävimme kylässä.
Hyvää se ruoka oli, lukuunottamatta piparjuurilihaa. Sekin oli hyvin valmistettu, mutta kun se maku on hieman omituinen, mutta söimme silti, ei se kuitenkaan pahaa ollut.
Hän valmisti uskollisesti kaikki ruokalajit, merkitsi ne jotka oli jo valmistanut, ei aloittanut järjestyksessä alusta asti. :D
Hyvää kokkausviikkoa!
Kiva vinkki tuo naudan ulkofilee. Piparjuuren sopivuudesta lihaan en tiedä, mutta punalihaisen kalan kanssa on tosi hyvää. Me miehet olemme tosiaan joskus aika järjestelmällisiä asioissa, joihin ryhdymme.
VastaaPoistaMinulla on valtavia määriä piparjuurta (leviää kun rutto), mutta en ole tajunut että voisin käyttää sitä kalan tai lihan kanssa.....täytyy siis testata sitäkin :)
VastaaPoistaNiin, sehän olisi hyvä käyttökohde!
VastaaPoistaMinä en ole varma tänä päivänä, kuinka se piparjuuri maistuisi, koska on vuosia siitä kun söin sitä viimeksi. Yleensä en ole ollenkaan nirso ruokien suhteen, päin vastoin, kelpaa liiankin hyvin.
Pitäisi oikeastaan testata ja valmistaa nyt vaikka kalaa piparjuuren kanssa.
En löydä piparjuurikalan reseptiä tuosta tunnisteluettelosta, tai yleensäkään sanaa piparjuuri. Onko sellaista reseptiä täällä "Iskä"? Jos vaikka olisi unohtunut tagata.
Söin viimeksi piparjuurilihaa isän laittamana joskus 1994, melkein 20 v sitten, ja maku on muuttunut monen ruuan (ja viinin) suhteen sen jälkeen.
Sori vaan siskot, oli Iskällä menneet tageja merkkaillessa juuret ja mintut sekaisin. Nyt piparjuuri on tagattu oikein tuonne uunikalan yhteyteen. Oli oikeasti ihan älyttömän hyvää. Sen piparjuuren kanssa vaan kannattaa olla varovainen, ettei laita liikaa.
VastaaPoistaJa Salix, Iskä on mies ja miehet tajuavat vain yksinkertaisia asioita. Niinpä en minäkään tajunnut piparjuurijuttua vaan löysin hammaslääkärin odotussalissa istuessa jostakin ikivanhasta naistenlehdestä tuon reseptin, jota sitten päätin kokeilla.
Kiitos! Nyt sitten seuraavan kerran kalaa laittaessani testaan!
VastaaPoistaPiparjuurtakin on jo hankittu! :D
Hieno homma!
VastaaPoistaOlen kohta menossa ulos ja ajattelin kaivaa ylös yhden piparjuuren.
VastaaPoistaLuuletteko että on parasta että raastan sen hienoksi ja sekoittan sen sitten turkkilaiseen jugurtiin?
Ideana siis se, että ajattelin huomenna savustaa lohen ja sitten laittaisin jugurtti-piparjuuri sekoituksen kalan päälle.
Tuleekohan siitä hyvää??? :)
En ole tuolla systeemillä kokeillut, mutta mikä ettei siitä hyvää tulisi. Laita kuitenkin piparjuuri-jugurttikastike tekeytymään etukäteen. Piparjuuren maku leviää tasaisemmin jugurttiin eikä tule niin terävänä esiin nautittaessa. Ikään kuin pyöristyy. Kerro kokemuksista.
VastaaPoistaJepp, ajattelinkin tehdä sekoituksen tänään. Kävin jo ulkona, mutta iskin lapion vahingossa vesisuoneen :D Eli samalla kun eka isku osui maahan, niin alkoi sataamaan ihan kaatamalla ja minähän olen sokerista tehty, joten juoksin sisällee. Mukaani sain kumminkin muutaman ohuen juuren ja tuumin että saisin niistä ehkä tarpeeksi tähän kokeiluerään.
VastaaPoistaPilkon ne sipulihakkurissa [miettii] tai morttelissa....ja sitten jugurtin sekaan.
Huomenna raportoin lopputuloksesta :)
Itse käyttäisin raastinrautaa!
VastaaPoistaTäytyy kokeila sillä ensin, ne ovat vaan niin ohuita, ettei välttämättä onnistu. Mutta testaamalla selviää!
VastaaPoistaRaastoi eilen illalla juuret pienimmällä raastinraudalla ja hyvin se onnistui. Ne oli niin väkeviä, että silmät ja nokka rupesi kirvelemään ja valumaan (paljon pahemmin kun sipulia kuoriessa). Tästä tuumasin, että taita olla sen verran jytyä juurissa, että laitan vain noin 2 ruokalusikallista piparjuurta ja 2 dl turkkilaista jugurttia. Sekoitin ja maistoin heti :) Onneksi ei ollut palavaa kynttilää lähistöllä, sen verran tulista se oli :) Kieli oli turtana jonkun aikaa :D
VastaaPoistaTänään sitten savustin lohen palasen ja paistoin sipulia ja bataattia lisukkeeksi. Molemmat onnistuivat niin hyvin, että tuumasin ettei siihen tarvita mitään lisuketta. Mutta toki oli pakko testata seosta.
Se sopi todellakin hyvin ja itse asiassa ukko keksi testata sitä bataatin kanssa ja sekin oli hyvää!
Mutta seuraavana kerralla laitamme ehkä ½ ruokalusikallista piprjuurta, oli meinaan niin tuhtia vieläkin, että kieli oli hiukan turta :D
Mutta hyvää oli silti ja varmasti tehdään taas uudestaan.
Tehdessä oppii! Eli tästä opimme, että putkilossa on vahvasti laimennettua tavaraa.
VastaaPoistaNiin, tai peräti esanssia :(
VastaaPoistaTästä aidosta juuresta voisi nimittäin tehdä dynamiittia tarvittaessa :)
Hei, sinihomejuusto kanataskussa reseptiä etsin ja tänne blogiin loysin tieni. Kivoja ruokareseptejä ja kohta aloitan Iskän antaman ohjeen mukaisesti valmistamaan kannaa. Lisukkeeksi ajattelin laittaa kurpitsan paloja, makeutta tuomaan ja lautaselle koristeeksi nektariinin paloja, myös maukeutta tuomaan.
VastaaPoistaHyvää viikonloppua kirjoittajalle ja muille lukijoille!
terv.katrijo
Hei Katri. Mukavaa, että joku gorod-geroissakin on löytänyt sivuni. Teillä on siellä paljon laajemmat raaka-ainevalikoimat kuin meillä. Aina kanan vatsalaukuista ja sydämistä lähtien. Itse olen asunut kahdesti Spb:ssa. 2005 Tsaikkarilla ja 1993 Moskovan piirissä ja sitten pohjoisessa Industrialnyi prospektilla. Voi kun täälläkin saisi samoja ruoka-aineita! Pietarikeskustelua voidaan jatkaa s-postissa cooking.snowman@gmail.com
VastaaPoista