maanantai 24. joulukuuta 2012

Hyvää joulua

Ennen kaikki oli toisin. Myös meillä. Lapset olivat pieniä ja Äiskä eli vaimoni terve. Yhdessä touhuten ja riidellen rakennettiin lapsille joulu. Ja siinä samalla itsellemme. Nyt nuorin on jo 17 ja kuten jo monessa yhteydessä olen maininnutkin, Äiskä sairastanut aivoverisuonen puhkeamisen ja leikkauksen komplikaationa aivoinfarktin. Toisaalta on ihan täysillä läsnä, mutta sitten ei kuitenkaan. Kaikki tämä touhu on minun touhuttavana. Joulukin on vähän niin ja näin. Kuvitelkaa tilanne, että menette huvipuistoon, esimerkiksi Linnanmäelle, ja paikasta on sähköt pois päältä. Ja kaikilla on kivaa. Vähän samanlaiset fiilikset ovat minulla tätä joulua touhutessa. Vaimo on tuossa vierellä, mutta toisaalta voisi sanoa hänen lähteneen neljä vuotta sitten. Käänti lähtiessään sähköt pois minun tivolista. Tässä minä sitten lavastelen. Oikein hyvää joulua kaikille, jotka siitä pitävät.

Mutta ei mitään niin ikävää, etteikö jotain kivaakin. Se on tämä meikeläisen harrastus, ruuan laitto. Sitä kun pitää harrastaa joka päivä vaikka kuinka vituttaisi oma elämä. Kun ei työttömällä ole rahaa viedä koko poppoota ravintolaan syömään. On tullut sitten onnistuneesti harrastettua eli tänään meni jokunen asia putkeen ja tuli opittua jotain uutta. Jouluun laskeutumisen aloitimme 

majesteettisalaatilla

2 omenaa
2 vihreää paprikaa
1 lehtisellerin varsi
1,5 dl majoneesia
1 rkl viinietikkaa
1 dl kuorittuja pistaasipähkinöitä
2 tomaattia

Siivuttele ainekset sopiviksi ja sekoita keskenään. Lisää majoneesi ja viinietikka. Tarjoile. Hyvää äänin 4 - 1. Äiskä ei tykännyt.

Pääruokana söimme itse valmistmiani makkaroita joiden resepti on makkarainfon 

Perusmakkaraohje

  • 1 kg sianlihaa (tai 500 g sian-, 400g naudanlihaa ja 100 g ihraa)
  • 0,5 dl perunajauhoja
  • 1,5 rkl suolaa
  • 1 tl valkopippuria
  • 0,5 tl inkivääriä
  • 1,5 tl maustepippurirouhetta
  • 0,75 l vettä
  • 5 metriä suolta
Jauha liha, sekoita jauhettuun lihaan perunajauhot, suola ja mausteet. Lisää vesi vähän kerrallaan ja sekoita hyvin. Keitä kypsäksi vedessä, ilman kantta olevassa kattilassa noin 10 minuuttia.

Olen aiemmin valitellut, että makkarani ovat pahvin oloisia. Vika ei ole resepteissä, vaan siinä kuin raakamakkarat kypsennetään. Tämäkin perusmakkaran ohje neuvoo alunperin keittämään makkaroita 20 minuuttia. Pahvia syntyy! Vaan kun keittää sellaisessa juuri ja juuri kuplivassa vedessä tuon kymmenen minuuttia, niin hyvä tulee. Sitten makkaran voi jäähdyttyään vielä paistaa pannulla, niin tulee rapsakampi. Ensin keitettynä mausteiden maku hieman laimenee. Jos haluaa voimaakkaamman maun, kannattaa paistaa ilman keittämistä. 

Minulla on liesi, jossa tehon asteikko menee nollasta kahteentoista. Laitan raa'at makkarat kylmälle paistinpannulle ja tehon kasille. Siinä sitten paistelen makkaroita koko ajan käännellen kunnes ensimmäiset alkavat poksahdella eli noin 10 - 15 minuuttia. Silloin ne ovat kypsiä ja valmiita tarjoiltavaksi. Hyviä äänin 4 - 1 ja Äiskän asteikolla menivät kakkosluokkaan, mikä on aika kova juttu.

Summa summarum: itse valmistettujen makkaroiden kypsentäminen on tarkkaa touhua. Hyvin tehdyn työn voi pilata huonolla kypsentämisellä. Toistaiseksi en tiedä, toimiiko myös toisin päin. 

6 kommenttia:

  1. Hyvää joulua iskälle ja äiskälle toivottaapi maisteri Siiskonen täältä etelän(Lappeenranta) lämmöstä...

    VastaaPoista
  2. Olin varma, että kokeilen sekä haudutettua lohta että katkissalaattia näin jouluna, mutta niin jäivät molemmat ainekset ostamatta. Jahka joskus on vieraita tulossa, palaan noihin ohjeisiin. Jouluksi kuitenkin teen herkullista sienisalaattia italialaisittain: suolasieniä (tai herkkusieniä+suolaa), yksi kolmasosa sitruunamehua ja kaksi kolmasosaa öljyä, mustapippuria, sipulia, valkosipulia. Mmm. Sen myötä, hyvän joulun toivotukset kaikille.
    anne
    (- Ai niin, olihan sallittua laittaa resepti näkyviin?)

    VastaaPoista
  3. Kiteytit aika hyvin tuohon vertaukseen Linnanmäen huvipuistosta mun tunnelmat. Monesti on tullut mieleen että multa on tulevaisuus varastetettu. Joskus tulee ääneen itkettyä että mä haluan entisen elämän takaisin ... mutta kun se ei ole mitenkään mahdollista eikä sitä kelloa voi takaisin päin kääntää. Ja sitten kun se toinen halaa niin tiukasti. Ottaa kiinni ja puristaa ja silloin tulee sellainen onnen tunne sydämeen. On tämä elämä kuitenkin elämisen arvoista!
    Hyvää Joulua sinne teille!

    Jouluterveisin
    Irmeliina

    VastaaPoista
  4. Moi!
    Oikein Hyvää joulua sinulle! Minä täällä lueskelen blogiasi, olen sen vasta viikko sitten löytänyt. Vuoden alusta aion kokeilla liemessä kypsyttämääsi lohta, jonka reseptin jo e-mailailin kaverillenikin, muutama muukin reseptisi saa kauhan varren pyörimään, kunhan tästä joulunpyhät on lanttulaatikolla elelty. Olen sairaanhoitaja, työskentelen teholla, jolla aivoverenvuodon saaneet potilaat hoidellaan elävien kirjoihin. Kuten tiedät, usein vasta sen vaiheen jälkeen alkaa ne todelliset taistelut. Olen ihaillut asennettasi ja ajatellut, että vaimosi on nainut hyvän miehen. Tänään sinua vähän masentaa, mutta älä vaivu murheen alhoon. Maailma on kaunis ja elämä kiinnostava. Joulu vaan tuo mieleen kaiken sen mistä olemme joutuneet luopumaan, toisaalta jos mitään ei olisi ollut, ei mitään kaipaisikaan. Voimia pyhiin, arkeen sinulla tuntuu niitä riittävän omastakin takaa. Lämpimin ajatuksin, rutistus sinulle ja vaimollesi. Kynttilänvaloa ja piparintuoksua jouluunne. Pirjo

    VastaaPoista
  5. Kiitos kaikille kannustuksesta - niin täällä kommenteissa kuin sähköpostitse esitetyistä.

    Anne, reseptin julkaiseminen on aina luvallista ja suotavaa. Samoin kuin se, että jos kokeilet jotakin täältä blogista löytämääsi, niin reseptiä on suotavaa jakaa eteenpäin sen ollessa hyvä. Ja pikkukommentti kruunaa jutun.

    Irmeliina, ollaan ilmiselvästi samalla aaltopituudella tämän asian suhteen.

    Pirjo, on mukavaa, että olet löytänyt tiesi tänne läpi virtuaaliviidakon. Tuossa kommenttisi lopussa kiertäen mainitsit erään tärkeän pointin. Juhlat olivat nimittäin perheessämme leimallisesti vaimoni juttuja. Minä olin assistentti. Ja me tykättiin järjestää juhlia ja vaimoni loihti vaatimattomistakin lähtökohdista juhlan tunnun. Kun se nyt on kaikki jäänyt minun hoidettavakseni, niin ilmeisesti se entisen kaipuu masentaa. Mutta positiivisuus on nimenomaan asennelaji. Tästä täytyy itsensä ylös psyykata. Kyllä se tästä taas, kunhan pyhät menevät.

    Teet tärkeää työtä. Tiedä vaikka olisit vaimoanikin hoitanut. Riippuu tietysti työpaikkasi sijainnista.

    Ai niin. Elä polta nahkaasi siellä etelässä maisteri Siiskonen.

    VastaaPoista
  6. Tein kinkun kastikkeen ohjeesi mukaan, ja siitä tuli hyvää!

    Kiitos!

    Mukavaa Joulupäivän jatkoa!

    Toivottelen tällä kertaa Savonlinnasta!

    VastaaPoista

Kommentoi ees Iskän mieliks!
Robottien häiritsevän toiminnan takia kommentointia on valitettavasti tiukennettu.