Tänään oli Joensuun valkosipulikestit. Minä kävin vakioviljelijältäni Purolan tilalta ostamassa puolitoista kiloa ensiluokkaisia valkosipuleita. Riittävät taas vuodeksi, viimevuotisesta satsista on kaksi kappaletta jäljellä. Äiskä innostui ostamaan marinoituja valkosipuleita. Ilma suosi kestipäivää, mutta syksyä oli selvästi ilmassa. Ja ensi yölle ennustetaan vielä tosi kylmää. Kävin ostamassa pakkasharsoa tomaattien ja paprikoiden suojaksi. Tämän kerran vielä peittelen, mutta kun seuraavan kerran nollakelit uhkaavat, niin katson kauden päättyneeksi, nostelen sisälle niin monta ämpäriä kuin mahtuu ja lopuista kerään sadon raakana. Kyllä niille joku resepti löytyy.
Iltapäivästä kuitenkin jatkettiin sinnikkäästi Munchen-teemalla. Syötiin makaronia ja
Jauhelihamureketta muncheniläisittäin
700 g jauhelihaa
2 dl lihalientä
2 sämpylää
2 munaa
1 sipuli
2 tl suolaa
1 tl mustapippurirouhetta
50 g voita
1 rkl kuivattua persiljaa
ruilautus tomaattiketsuppia
Kastele sämpylät vedellä läpeensä. Rutista liika vesi pois siten, että sämpylät jäävät märiksi, mutteivät lilluvan vetisiksi. Pane kulhoon jauheliha, sämpylät, munat, hienoksi silputtu sipuli, suola, pippuri ja persilja. Vaivaa ainekset käsin sekaisin tasaiseksi massaksi. Muotoile taikinasta mieleisesi pötkö, jonka asetat uunipellille tai -vuokaan. Sulata voi ja voitele mureke voilla. Ruilauta lihaliemen sekaan kunnon ruilautus ketsuppia ja kaada myös se vuokaan. Paista uunissa 225 asteessa noin tunti. Valele välillä mureketta liemellä. Kun mureke on kypsä, voit valmistaa liemestä kastikkeen lisäämällä siihen hiukkasen kermaa. Tarjoile vaikkapa perunoiden kera. Me söimme makaronin kaverina.
Sikahyvää sanoivat lapset. Kuvaa ei muistettu ottaa. Mitään ette hävinneet!
Minä rakastan valkosipulia, enkä koskaan löydä tuoreita ja hyviä.
VastaaPoistaOvat aina niitä jostain kaukaa raahattuja, kuivahkoja. Pari vuotta sitten täältä sai tuoretta valkosipulia, mutta kai viljeleminen ei kannattanut kun en enää löydä.
Luin muuten jostakin puutarha.netin keskustelusivulta, että tomaattisato kypsyy myös sisätiloissa, valoisassa tai pimeässä 18 - 20 asteen lämpötilassa, kokonaan varsineen nyhtäistynä tyvestä alaspäin roikottamalla.
Vihreitä tomaatteja voi säilöä ruuan lisukkeeksi, reseptejä löytyy pilvin pimein! :D
Mukavaa syksyn alkua!
Sinun pitää Laali tilata vuoden tarpeet täältä iloisesta Itä-Suomesta niitä valkosipuleita. On kiinalaisiin verattuna ero kuin yöllä ja päivällä.
VastaaPoistaOlen minäkin niitä tomaatteja säilönyt vanhan venäläisen reseptin mukaan. Hyviä olivat.
http://iskakokkaa.blogspot.fi/2011/09/kaksi-vanhaa-kapya.html
Tänä vuonna ajattelin ehkä kokeilla vihreitä paistettuja tomaatteja.
Minäkin olen kypsyttänyt vihreitä tomaatteja pimeässä kaapissa. En tosin varsineen.
VastaaPoista-J
Mieki aloin raivailla parvekepuutarhaa sisätiloihin. Pikkuhiljaa... Ensimmäisenä sisälle pääsi jo viikko sitten chili, joka kasvoi kesän aikana upeaksi ja jaksaa vaan kukkia edelleen kokoa - pelotti että se reppana paleltuu. Persiljat alkoivat näyttää hieman reppanoilta, joten nekin pääsivät viikolla sisälle. Eilen käytin toiseksi viimeisen basilikan ruuanlaitossa ja viimeinen pääsi sekin sisälle oreganon ja rosmariinin kera. Nyt loppuu keittiöstä valoisa tila! Tomaatissa on vielä raakileita, saa olla parvekkeella niin kauan kuin lehdet vihertää, ruohosipuli saa jäädä jäätymään, jospa se keväällä virkoaisi uudelleen.
VastaaPoista