maanantai 22. elokuuta 2011

Pakonomainen tarve saada tomaatit kypsymään

Kesä on varmaan ollut lämpimämpi kuin kolme vuotta sitten. Arvelen sitä tomaattien kypsymisestä. Talomme yksi sivu antaa suoraan etelään. Mari istutti sille seinustalle kolme vuotta sitten keväällä tomaatin taimia. Kun syyskuussa pelkäsimme Äiskän kuolemaa, odotimme samaan aikaan ensimmäisten Marin tomaattien kypsymistä. Minusta tuntui, että elämässä ei ole mitään hyvää mukavaa sillä hetkellä. Halusin, että edes tomaatit kypsyisivät, jotta lapsilla olisi joku iloinen asia. Laittelin vaikka minkälaisia lasijuttuja seinän viereen. Ja jatkojohdolla auton sisätilan lämmintintä pitämään yöllä lämpimänä. Olisikohan saatu yhteensä viisi kypsää tomaattia ja litra raakoja, jotka tosin säilöttiin ja keväällä syötiin. Niin ja tietysti Äiskä jäi henkiin, vaikkakin pahasti reissussa rähjääntyneenä. Nyt on puolitoista viikkoa Äiskän sairastumispäivään eli minun syntymäpäivääni, ja jo tässä vaiheessa Mari on saanut toista kiloa kypsiä tomaatteja. Ja minä elämäni ensimmäisen itse kasvatetun chilin. Eli kesä on ollut lämpimämpi kuin kolme vuotta sitten, tai sitten olemme laittaneet tomaatit aikaisemmin kasvamaan.


Äiskä oli nuorena tyttönä Norjassa Kjøllefjordissa ja vähän muuallakin töissä. Oppi siellä paikallisen lammaskaalin teon. Minä olen aina tykännyt niin suomalaisesta kuin norjalaisestakin versiosta. Niinpä meillä tänään oli ruokana norjalaisittain

Får i kål eli lammaskaali (kuudelle)

600 g lammasta (meillä oli ihan keittolihoja)
5 kpl kokonaisia maustepippureita
1 tl suolaa (kaksikin voi laittaa, niin ei tarvitse lisätä pöydässä niin kuin meidän)
1/2 - 1 kg kaalia
1 sipuli
2 laakerinlehteä
1 tl timjamia tai kolme tuoretta oksaa

Lisäksi perunoita sen minkä arvioit syötävän.

Paloittele lihat. Laita ne kattilaan ja kaada päälle kiehuvaa vettä sen verran, että lihat juuri ja juuri peittyvät. Lisää suola ja pippurit. Keitä puoli tuntia. Poista vaahto. Paloittele kaali ja sipuli krouveiksi paloiksi (grova bitar) eli ei mitään sipellystä vaan ihan sellaisiksi äijäpaloiksi. Kuullottele kaalia ja sipulia isolla pannulla voissa sen aikaa, että kaali alkaa vähän pehmetä. Lisää kaali, sipuli,  laakerinlehti ja timjami kattilaan. Keitä vielä toiset puoli tuntia. Keitä perunat (ohje neuvoi kuorimaan ja keittämään miedosti suolatussa vedessä, mutta minun aikatauluilla tyydyttiin ihan tavallisiin kuoriperunoihin).  Maista, että liha on pehmeä. Ellei, keitä parikymmentä minuuttia lisää. Tarjoile.


Suomalaisesta serkustaan norjalainen lammaskaali eroaa siinä, että se syödään ikään kuin perunan kastikkeena. Meillä tykkäsivät kaikki. 4 - 0 hyvää, Äiskältä jälleen kolmonen. Ei ollut kuulemma niin hyvää kuin ennen vanhaan Norjassa.

PS. Tulin tänään töistä kotiin. Juniori istui keittiössä odottavan oloisena: "Autoin Äiskän just vessaan." No minä sitten jatkoin siitä eteenpäin, mutta sanon minä sen, että vaikka välillä omat vaikeutensa onkin, niin on minulla mahtavat lapset.

2 kommenttia:

  1. Kuule Iskä....siis toi kaali-laatikon ohje on niin ihana eli.....YOU KNOW....täälä kokeillaan. Ja keroon vaan että Paula oli käymässä täällä (10 vuotta sitten ..oltiin karolinskassa duuniss) Ja sitten meidän miehet tulee kumpasenkin Pietarsaaresta.)....Pikkanen kirjoutus virhe voi tulla ....tää kärring makaa kuumeessa ja 38.5 ja hammas kipee
    Ja sitten Varrasleivän päällä sieni salaattia...mums...mun äiteen reseptillä tehtyä

    VastaaPoista
  2. Tsemppiä hampaan hoitoon. Kyllä se siitä. Jos olet vielä Karolinskassa töissä, niin sanohan Henttisen Tuulalle terkkuja. Oltiin lukiossa rinnakkaisluokalla. Näin viimeksi, kun järjestin luokkakokouksen 2008 kesällä.

    VastaaPoista

Kommentoi ees Iskän mieliks!
Robottien häiritsevän toiminnan takia kommentointia on valitettavasti tiukennettu.