lauantai 16. marraskuuta 2013

Tässähän tää männöö...

Otsikon vastauksen saa usein, kun kysyy kaverilta, mitä kuuluu. Viimeisen postauksen jälkeen ei ole tapahtunut varsinaisesti mitään maininnan arvoista. Suullisesti kuulumisia kysyttäessä tulisi varmasti vastattua juuri noilla otsikon sanoilla. Päivät ovat menneet töissä, ja illat kotona kaikkea fyysistä vältellen. Paitsi Äiskän fyysistä läheisyyttä. Se tuntuu aina hyvältä eikä saa hengästymistä aikaiseksi. Toki tauti taitaa antaa pikkuhiljaa periksi, kun viimeisen viikon aikana on jo jaksanut ihan oikeasti jotakin tehdäkin ilman välitöntä hengen loppumista. Henki sen sijaan loppui Äiskän sukulaismieheltä. Käytiin eilen hautajaisissa. Varsin lämminhenkinen juhla. Nykyään hautajaiset ovat muuttuneet: alan kuulua joka kerta niiden vanhempien miesten joukkoon! Kohta alkavat nuoremmat kysellä, että missä kunnossa olen. Vieläkö järki juoksee? Pahalta näyttää, jotain vastaan rimpuilemista lienee pakko keksiä.

Tänään ruokalistalla oli perunamuussia,

bratwursteja ja paprikakastiketta

yksi punainen, keltainen ja vihreä paprika
2 sipulia
meiramiruukku
öljyä
4dl vettä
2 rkl paprikajauhetta
1 kasvisliemikuutio
300 g bratwursteja
2 tl perunajauhoja

Poista paprikoista siemenet ja silppua kuutioiksi. Kuori sipulit, silppua toinen silpuksi ja leikkaa toinen ohuiksi siivuiksi. Kuumenna pannulla öljy ja lisää pannulle paprikat ja sipulisilppu. Kuumenna käännellen  kunnes sipuli alkaa kuullottumaan. Silppua joukkoon meirami, lisää paprikajauhe ja kasvisliemikuutio. Kaada vesi pannulle ja hauduta kiehumisen rajalla 6 - 8 minuuttia välillä sekoittaen. Sekoita lopuksi perunajauhot puoleen desiin kylmää vettä ja suurusta kastike seoksella.

Ota toinen pannu ja ruskista tilkassa öljyä sipulirenkaat ja paista makkarat. Isolla pannulla homma onnistuu sujuvasti siten, että makkarat ovat pannun toisella laidalla ja toisella laidalla sipulit. Makkarat paistuvat ja sipulit ruskistuvat 5 - 6 minuutissa. Tarjoile perunamuussin kera.



Luokiteltiin tavalliseksi perusruuaksi. Juniori oli sitä mieltä, että älä ihan heti tee uudelleen. Äiskä rankeerasi asteikollaan kolmoseen. Komppaan Äiskää.

4 kommenttia:

  1. Iskä, elonmerkki, postaus on hyvä juttu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elolle kääntyy, ei mahda mitään. Sairastuminen teki vain kahden ja puolen tonnin loven budjettiin, ja lovi realisoitui lähinnä tähän marraskuuhun. On pitänyt ihan oikeasti säästää raaka-aineissa. Eikä oikeastaan muutenkaan ole ollut hirmuisia kirjoitushaluja. Tavoitteeni onkin ensi vuonna pitkästyä, mikä itseni tuntien ei tule olemaan helppoa.

      Poista
  2. Äiskästä voimaa - ja toisin päin!

    VastaaPoista
  3. Hei iskä!

    Tavoittiko sähköpostini sinua koskaan? Älähän nyt toki kirjoittamasta lakkaa! Ethän?

    Willilady

    VastaaPoista

Kommentoi ees Iskän mieliks!
Robottien häiritsevän toiminnan takia kommentointia on valitettavasti tiukennettu.