perjantai 26. huhtikuuta 2013

Miks ruoka ei oo valmis?!

Eilen puoli tuntia ennen työaikani loppumista Juniori soitti: "Käykö, että tulen vasta seiskalta, kun tyttökaveri voisi olla siihen saakka?" Kävihän se. Tosi mukavaa, kun soittaa, niin tiedän missä mennään. Aikanaan sitten neljän maissa tulin kotiin. Äiskä selittää, että voitaisinko mitenkään lähteä kirpparille. Hän niin haluaisi, kun on aamulla avattu uusi jättikirppis. (Se, minkä katosta ampuivat kuulapyssyllä ilmapalloja!) Nopea tilannearvio ja johtopäätös, että onhan tässä vielä aikaa. Arvelin käydä samalla reissulla kaupassa, ja tein kauppalistan sillä aikaa, kun Äiskä meikkasi. Vähän jouduin odottelemaan, mutta vihdoin oltiin valmiita lähtemään. Juuri, kun olimme käymässä autoon, tallaa Juniori pihaan. Moi, mihin olette lähdössä, onko meillä ruoka nyt? Selitin, että ei ole ruokaa, kun ei pitänyt olla ketään syömässäkään. Juniori alkoi urputuksen, että meillä oli vain siitä puhe, että hän tulee seitsemältä. Ei siitä, ettenkö tekisi normaaliin aikaan viideksi ruokaa. Kerrankin säilytin mielenmalttini selittäessäni, että häntä otetaan kyllä huomioon, mutta jos hän ei itse toimi ilmoittamallaan tavalla, niin en voi mitään. Ruoka on seitsemältä. Juniori ilmoitti, ettei jää odottelemaan, vaan häippäsee kavereiden luo. Eihän siinä mitään.  Lähdimme Äiskän kanssa kirpparille. Aikamme kierreltyämme tajusin, että emme mitenkään ehdi kotiin seitsemäksi. Saati tekemään ruokaa seitsemäksi. Soitin Juniorille kertoakseni, että ei tarvitse tulla kotiin ennen kahdeksaa. Minä olen täällä kotona odottamassa, sinä et millään ehdi tehdä ruokaa seitsemälle. - oli vastaus. No oikeassa oli. Oli kuulemma syönyt päivällisten lettujen tähteet eikä enää ole tänä iltana nälkä. Hyvä näin. Minä söin Äiskän kanssa Saarioisten pulipizzat. Aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta.

Tänään sitten söimme 

Iskän maissilaatikkoa 
(sopiva satsi neljälle)

450 g pakastemaissia
400 g sika-nauta-jauhelihaa
2 dl maitoa
3 munaa
1 tl suolaa
1 tl mustapippurirouhetta
2 tl paprikaa
100 g juustoraastetta
tilkka öljyä tai nokare voita

Ruskista jauheliha paistinpannulla. Voitele uunivuoka öljyllä tai voilla. Kaada vuokaan maissit ja jauhelihat. Sekoita lopuista aineista munamaito, jonka kumoat myös vuokaan. No ne juustot jäävät tietysti siihen päällimmäiseksi. Pyöräytä kaikki aineet kunnolla sekaisin, niin ei synny sellaista juustokantta. Kypsennä 175 asteisessa uunissa 30 - 40 minuuttia. Tarjoile.


Tosi hyvää äänin 4 - 0. Äiskä rankeerasi asteikollaan kakkosluokan ruuaksi. Se oli sellaista nopeatekoista, maukasta ja konstailematonta perusruokaa. Tehdään meillä varmasti toistekin.

6 kommenttia:

  1. Tätähän on pakko kokeilla, voisin luulla että uppoaa lapsiin hyvin, kun siinä on kolmea heidän lempiraaka-ainetta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ainakin parikymppinen nuoriso tykkäsi kovasti.

      Poista
  2. Jestas, tuostahan voisi tykätä jopa meidän nuoriso!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kertokaa sitten ihmeessä ihmiset, kun kokeilette. Onko aatokset olleet samansuuntaisia kuin meillä.

      Poista
  3. Ei nälkään kuole, vaikkei syö viideltä eikä seittemältäkään :) kiva juttu että äiskä pääsi kirpparille ja ajelulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kuolekaan, Jutun juju on siinä, että nuorilla elämä pyörii tuossa iässä aika vahvasti oman itsensä ympärillä. Ei tajuta oman toiminnan vaikutusta ympäristöön.

      Poista

Kommentoi ees Iskän mieliks!
Robottien häiritsevän toiminnan takia kommentointia on valitettavasti tiukennettu.